KROATIAN KÄÄNNÖSKISA "Vukovi umiru sami" 1. MATKAAJA 2. UNOHDAN 3. YKSINHÄN SUDETKIN KUOLEE 4. LUOTU KULKEMAAN YKSIN 5. JOSKUS KAI JOUTSENKIN KUOLEE 6. SUDET NE KUOLEVAT YKSIN 8 - 6 - 4 - 3 - 2 - 1 ____________________________________________________________ 1. MATKAAJA Tässä hetkisen levähdän Ja aamunkastetta hengitän Itsensä niin pieneksi voi tuntee Kun metsien halki samoilee Kerran pois vaan läksin mä kotoain Kaikesta tarpeeksein silloin sain En enää kiirettä kestänyt On siitä jo kauan kulunut Yksin on mut tarkoitettu kulkemaan Ketään en vierellein kaipaakaan Tällaiseks’ mut Luoja luonut on Suonut matkaajan kohtalon Yksin on mut tarkoitettu kulkemaan Ketään en vierellein kaipaakaan Tällaiseks’ mut Luoja luonut on Suonut matkaajan kohtalon Metsän hiljaisuus huumaava Rauhoittaa maailman menoissa Otan vain reppuni olallein Mukaan matkallein Yksin on mut tarkoitettu kulkemaan Ketään en vierellein kaipaakaan Tällaiseks’ mut Luoja luonut on Suonut matkaajan kohtalon (Matkaaja, matkaaja, matkaaja) Yksin on mut tarkoitettu kulkemaan Ketään en vierellein kaipaakaan Tällaiseks’ mut Luoja luonut on Suonut matkaajan kohtalon Tällaiseks’ mut Luoja luonut on Suonut matkaajan kohtalon ____________________________________________________________________ 2. UNOHDAN On ilta ja yksin kävelen Tuuli on kylmä, palelen Kun sillalle saavun, tiedän sen Sua en enää kohtaa Virtausta allain kuuntelen Nojaan sillan kaiteeseen Joen voiman nään, lumoudun Hetkeksi unohdun Kun Aurajoen aallot nousee kuohuineen Kun laivat matkaavat pohjoiseen Kun pärskeitä katson näin, unohdan Armaani, rakkaani, Paulan Kun Aurajoen aallot nousee kuohuineen Kun laivat matkaavat pohjoiseen Kun pärskeitä katson näin, unohdan Armaani, rakkaani, Paulan Kuitenkin sitten havahdun Mun mieleeni palaa kasvot sun Huultani puren ja yritän tunteeni kätkeä Kun Aurajoen aallot nousee kuohuineen Kun laivat matkaavat pohjoiseen Kun pärskeitä katson näin, unohdan Armaani, rakkaani, Paulan (Unohdan, unohdan, unohdan) Kun Aurajoen aallot nousee kuohuineen Kun laivat matkaavat pohjoiseen Kun pärskeitä katson näin, unohdan Armaani, rakkaani, Paulan Kun pärskeitä katson näin, unohdan Armaani, rakkaani, Paulan _____________________________________________________________________ 3. YKSINHÄN SUDETKIN KUOLEE Nyt sinä vain nukut, jo sarastaa menin mä hiljaa satamaan Jokilaivan mä tiesin lähtevän, Kauaksi pois mut vievän En ole se oikea mä sinulle Et sinä rakas kai minulle Aamuun kun heräät, mua et nyt viereltäs löytänyt Laivamme seilaa jo pitkin Tonavaa On tyyntä ja rantas sun katoaa ja meistä mies vanhin vain toteaa: Yksinhän sudetkin kuolee Laivamme seilaa jo pitkin Tonavaa On tyyntä ja rantas sun katoaa ja meistä mies vanhin vain toteaa: Yksinhän sudetkin kuolee Nyt sinä vain nukut, jo sarastaa menin mä hiljaa satamaan Aamuun kun heräät, mua et nyt viereltäs löytänyt Laivamme seilaa jo pitkin Tonavaa On tyyntä ja rantas sun katoaa ja meistä mies vanhin vain toteaa: Yksinhän sudetkin kuolee (Sarastaa, sarastaa, sarastaa...) Laivamme seilaa jo pitkin Tonavaa On tyyntä ja rantas sun katoaa ja meistä mies vanhin vain toteaa: Yksinhän sudetkin kuolee Ja meistä mies vanhin mua lohduttaa: Yksinhän sudetkin kuolee (Sarastaa...) _____________________________________________________________________ 4. LUOTU KULKEMAAN YKSIN Pois lähden, kun vielä on pimeää En enää voi jäädä pitempään Olen kaukana silloin, kun aamu saa Veri vetää matkojen taa Oi rakas, en tiedä kai mä itsekään Missä oikein on tieni pää Turha sun kulkijaa on rakastaa Ansaitset parempaa Vieläkin seilaavat laivat meren taa Minut voit rauhassa unohtaa Kuin lehden mut tuuli pois puhaltaa Luotu oon kulkemaan yksin Vieläkin seilaavat laivat meren taa Minut voit rauhassa unohtaa Kuin lehden mut tuuli pois puhaltaa Luotu oon kulkemaan yksin Pois lähden, kun vielä on pimeää En enää voi jäädä pitempään Turha sun kulkijaa on rakastaa Ansaitset parempaa Vieläkin seilaavat laivat meren taa Minut voit rauhassa unohtaa Kuin lehden mut tuuli pois puhaltaa Luotu oon kulkemaan yksin (Meren taa, meren taa, meren taa) (Meren taa, meren taa, meren taa) (Meren taa) Vieläkin seilaavat laivat meren taa Minut voit rauhassa unohtaa Kuin lehden mut tuuli pois puhaltaa Luotu oon kulkemaan yksin Kuin lehden mut tuuli pois puhaltaa Luotu oon kulkemaan yksin (Meren taa) __________________________________________________________________________________ 5. JOSKUS KAI JOUTSENKIN KUOLEE Tuuli hiljaa yössä soi Kylmät laineet ilakoi On kevät ja vedet kuohuaa Rakastan tätä aikaa Vielä täällä nyt tahtoisin Nähdä yhden enkelin Kuulen jo lyönnit siipien Yksin näin miettien.. Silloin kun Tonavan myrskyt hiljenee Valkoinen enkeli palailee Se haaveissain enää nyt lentelee Joskus kai joutsenkin kuolee Silloin kun Tonavan myrskyt hiljenee Valkoinen enkeli palailee Se haaveissain enää nyt lentelee Joskus kai joutsenkin kuolee Tuuli hiljaa yössä soi Kylmät laineet ilakoi Kuulen jo lyönnit siipien Yksin näin miettien.. Silloin kun Tonavan myrskyt hiljenee Valkoinen enkeli palailee Se haaveissain enää nyt lentelee Joskus kai joutsenkin kuolee (Tonava, Tonava, Tonava) (Tonava, Tonava, Tonava) (Tonava!) Silloin kun Tonavan myrskyt hiljenee Valkoinen enkeli palailee Se haaveissain enää nyt lentelee Joskus kai joutsenkin kuolee Se haaveissain enää nyt lentelee Joskus kai joutsenkin kuolee (Tonava) __________________________________________________________________________________ 6. SUDET NE KUOLEVAT YKSIN Tän joen nään hiljaa virtaavan, mun teot ne anteeks’ antavan Tämä rakkaus se haave oli vain, iloitsin liian varhain. Sen kaiken mä oisin saalistanut ja rakkaan naisen omistanut Petoksein murskas mun haaveet nää Nyt nään vain hämärää… Seilaavat purret ne pitkin Tonavaa Muistot ne kauas pois katoaa Katkera sieluni toteaa: sudet ne kuolevat yksin. Seilaavat purret ne pitkin Tonavaa Muistot ne kauas pois katoaa Katkera sieluni toteaa: sudet ne kuolevat yksin. Tän joen nään hiljaa virtaavan, mun teot ne anteeks’ antavan Petoksein murskas mun haaveet nää Nyt nään vain hämärää… Seilaavat purret ne pitkin Tonavaa Muistot ne kauas pois katoaa Katkera sieluni toteaa: sudet ne kuolevat yksin. (Tonavaa, Tonavaa, Tonavaa…) Seilaavat purret ne pitkin Tonavaa Muistot ne kauas pois katoaa Katkera sieluni toteaa: sudet ne kuolevat yksin. Katkera sieluni toteaa: sudet ne kuolevat yksin. __________________________________________________________________________________